tiistai 18. tammikuuta 2011

Illanhämäryyttä.

                        
                                


Täydenkuun aika on huomenna. Nukuttaa, vaikka juuri pitkiltä nokosilta heräilen.   
Lähes keväinen keli. Liukasta, rosoista, plus asteista keliä. Valuvaa räntäsadetta.

Sattumaltako  joku pohdiskeli mitä jättää lapsilleen perinnöksi. 
Siinäpä kyllä mietettä.

Mielestäni, mikäli onnistuu jättämään perinnöksi tasapainoisen, vilpittömän suoran avoimen luonteen, välittömyyden, rehtiyden, huumorintajun, terveen itsetunnon, oikeamielisyyden, reiluuden ja palvelualttiuden, siinä olisi jo paljon.

Sade pilviä himmentää
 ja metsien sinen,
mutta väreille mullan 
se kostean loisteen luo.
Ja pisarat kimmeltävät 
ja ihmeellinen
on vehmaus maan, 
joka kasvun ja hedelmän suo.
Ja versoen jälleen 
kuin olisi heleä kevät,
syysniityt leikatut 
vihreinä hymyilevät,
ja puutarhan loimu 
jota syyssäde viilentää.
Syvän mustana odottaa
 kynnetty multa,
mutta pelloilla vaipuu 
kuin tumma ja hehkuva kulta
ja raskaat tähkät 
nöyrinä maahan jää.             
                                                                                                                   Saima Harmaja
                                                                                                        

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti