Eurowiisu 1959

                

                                                                  
                   Olipa, jälleen kerran, kauan sitten, aika, jolloin suomeen muuttavia 
                   katsottiin pitkään ja kyräillen, mikäli yleensä maahan pääsisivät. 
                   Kuinka ollakkaan, naapuriimme oli muutanut, ennen meitä siinä asunut
                   pariskunta, jossa mies oli puolasta kotoisin.
                  
                   Samoihin aikoihin ilmestyi myös kolme muuta musikanttia, jopa paikallista
                   mutta naapurikuntien, kaupunkien (mm. tampere) yöelämätä piristelivät.
                   Olipa myös eräs pienyhtye, olkoonpa vaikka tyttö ja pojat, nimityksellä.
                   Esiintyivät mm. hallinnoimassani tanssipaikassa useinkin esiintymässä.
                   väkeäkin vetivät sellaiset 200- 300 parhaimpana iltanaan.

                   Humppamusiikki soi, häissä, tanssi-illoissa, tai pikkujouluissa. Vahvistusta
                   oli yhtyeeseen saatu myös eräistä näistä tulokkaista. Kaikki tulokkaat
                   olivat suomeksi kutsuttuina ravintolamuusikoita ammatiltaan.

                   Niinhän siinä kävi. Tumma, salskea mies veti pidemmän korren, jättäen tuon
                   yhtyeen, vieden mukanaan solistin, sekä, hetken kuluttua uuden ok-talon,
                   pankinjohtajan jäädessä lehdellään soittelemaan.
                   Tänä päivänäkin taitaa eräs heistä, alempana mainittu, ilmeisesti edelleen 
                   on ylen palveluksessa, vaikuttaen yhä paljon suomalaiseen musikkiin

                  
                  
                   Tyttösein tänä iltana nyt sä kotiin jää, on jo ulkona niin pimeää.
                   Äiti kulta. On  kohtaus aivan ihana, pojan saltis en mä odottaa.
                   Jos olen myöhässä yhden minuutin, pois hän lähtee heti eikä
                   tule takaisin. Äitikulta nyt en mä kotiinjää, vaik on ulkona niin pimeää.
                   Äiti, tuo, etsi kengät, hattu, rintasolkikin, kohta paikalla on Augustin.
                  

                   
                    Säv. Pekka J Mäkelä,  San. Ulla Kytöluhta, Sov. Lucjan Czaplicki. Tango. (Tähdenlento) Tempo 118
                    Pienenä tuon jostain kuulin, tähden kun näet lentävän,
                    niin toivoa silloin voisit, kauniiksi elämän.
                    Sinä onneakin saisit, onnea tähti tuo tois,
                    jos vain uskaltaisit epäilyn heittää jo pois.

                    Tunteen tuulin, sua kosketin, kun vielä luulin, mä rakastin,
                    Niin pienen hetken, kestikin vain, kun onnen retken jo päättää sain.

                    Paljon jo onnesta tiedän tullessaan ilmoita ei.
                    vain äkkiarvaamatta, pienen sydämen vei.
                    Sinne kodin se laittaa, silloin kun lämmintä on
                    ja kukkia taittaa, täytään jo voit maljakon.

                    Tähden lennon, taivaalla näin, sain toiveen hennon, pois mielestäin.
                    Ei tähden lailla, käy onni luo, on muuta vailla, onnemme tuo.