lauantai 2. huhtikuuta 2011

Tanssipaikan eräs tarina.

                
                                             
                                                                     
Erääseen jäiden lähtöön liittyvään kommenttin viitaten, muistelen tutun tanssipaikan
jokakeväistä riesaa, joka Pyhäjärven laajalta ulapalta keväisen ensimyrskytuulen tuomana sai kokea jäämassojen vaikutuksen.  Eenokki. Pyhäjärvi. Säkylä (= älykäs).

                 

Alempana myös erään juhannus-mainoksen antamaa tietoa, tanssipaikasta jonka alue
sen lähimetsät saivat kilometrejä pitkät ja molempiin suuntiin sekä myös molemmin
puolin tietä sijaitsevat jokavuotiset laajat telttakylänsä. Osan näistä teltoista pysytellen
rannan puoleisessa, ennen tanssipaikka sijainneessa poukamassa koko kesän.

Väkimäärä joka tällöin juhannusaikaan paikalle saapui (tunki) ylitti kevyesti pienehkön
keskisuuren (nykyistenkin) kaupunkikuntien väkimäärät.

Rakennukset sijaitsivat hiekkaisen, salskeiden mäntyjen kirjoman harjun alapuolisella
upealla hiekkaisella rannalla, jonka takana aukeni suuri laaja avara järven ulappa.
Tuolta tuhansien hehtaarien aukealta lähtevät, kevätmyrskyjen liikkeelle työntämät
jäämassat olivat oikukkaita.

Usein ne säästivät rakennukset, työntäen silti jäälauttojen huippujaan tuon harjun yllä
kulkevalle mutkaiselle hyväkuntoiselle vilkkaasti iikennöidylle paikallistielle.
Likempänä järveä mutkitellessaan nuo jäämassat katkaisivat joskus jopa liikenteen
tyytyen yleisemmin vain toiselle kaistalle.

Paviljonkien kohdalla harju oli kymmenisen metriä rantaa ylempänä jäälauttojen noustessa, mutta rinteen estäessä niiden etenemisen, tien korkeudelle tai ylikin vaikka
matkaa rantaviivalle asti oli vajaat parisen sataa metriä.

Jäätelien massan korkeus ja laajuus oli valtava. Koko tuon avaran järven selällinen kasaantui kerralla ja valtavalla kauas kuuluvalla ryskeellä ja paukkeella kymmenien kilometrien päähän.

Vakituisemman harmin tämä kuitenkin enimmikseen tuotti leirintä-alueen sekä viereisen uimarannan rakennuksille.

Kuitenkin tuo etenkin tanssipaikkojen korjaus, joka tuotti pientä riesaa VPK:laisille
tuli aina kesä-avajaisiksi saatettua kuntoon. 

Tanssipaikka oli suosittu aina suureen lamaan asti, eli 1980 luvun lopulle. Tanssilavan suosio oli kummallinen, vaikka myöhemmin paikalle saapuva yleisö joutui jättämään autonsa aina useiden kilometrien päähän tanssipaviljongeista ja lavasta, suosiota tamä ei heikentänyt. Sitä pidettiin normaalina, tiedostettuna, siedettävänä haittana.

Tuolloin -80 luvun lopulla alkaneeseen alamäkeen vaikutti juuri allaolevan kaltainen tapahtuma, jossa valtavan suosion, sekä myös maan kuuluisat, valtavat mittasuhteet
saaneet juhannustanssit erilaisine markkinatapahtumineen, alkoi hiljalleen hiipua.

Vuosikymmenen vaihteessa, kesätanssien alettua, VPK:n hallinto nosti juhannuksen
yhden pääsylipun hinnaksi 100 mk, per lärvi.

Tämä aiheutti sen että tanssit lopahtivat tyystin, kesken kesää, lamavuonna 1991.

Tanssiperinne elvytettiin uusien aatosten myötä kevät-avajaisilla 30.4. 1994 jolloin tanssit olivat menettäneet jo perinteiset vanhat valta-asemansa.

Tanssipaikan rakennukset paloivat maantasalle 30.6.1994.  Tämä oli seuraamus joka alkoi eteläisimmän suomen tassipaikkoja riivata yleisemminkin.

Ensimmäinen, tietämäni tanssihallin yöllinen (tietysti) palaminen oli Vuolteensilta joka sijaitsi Valkeakoskella vanhan 3-tien risteyksessä.  Tämän jäkeen näitä, aina öiseen aikaan, paloi siellä täällä harvakseltaan mutta jakumona.

Maisemalllisesti näistä kaunein, näistä palaneista, oli sotaveteraanien ylläpitämä Ripovuori, jonka kalliolta joen polvekkeiseen maisemaan antama näköala, se rauhoittavuus, oli parasta mitä näistä paikoissa käyneenä, näin äkkiseltään muistan.
Sitäpaitsi Ripovuoren paviljonki oli myös sisältä viihtyisä. 


Mammuttivalvojaiset!   Eenokin huvipuistossa juhannusaattona.  Eenokki, Säkylä.
Ohjelmien esitysajat.  Juhannusaattona 19.6.1970.   Klo 19.30- 06.00

Ulkoilmalavalla.

19.30   Humppaveikot.  Musiikkia eri vuosikymmen-lukujen malliin.
20.15   Kirka, suomen suosituin nuorisolaulaja. Maria Babitsin, Seppo Hovi, Islanders,
             sekä Eveline Claasson, euroopan kuuluisimpia tansijattaria.
21.00   Oopperalaulaja Pentti Tuominen.
21.30   Huvipuisto seiterän vapaaohjelmaa. Kullervo Linna, akrobaatit The 2 Gagans
             tanskalaiset ilma-akrobaatit.  Huvipuistossa autorata, swing-o plane
             avaruuskapselit, vauhtivirveli, lastenkaruselli, lapsille ilmaiset ilmapallot,
             ilmaisia arvontoja.
22.00   Markku Aro. Supertähti.
22.20   Laskuvarjonäytös, taivaalta tuleen.
22.30   Tapio Rautavaara, reissumies ja kitara.
23.00   Unkarilainen 40 hengen Titza kansantanssi ja soittoryhmä.
23.40   Reijo Salminen, imitaattori.
24.00   Miss Juhannus, sytyttää juhannuskokot

Sisätilat.

Halli 1: Seppo Hovi. Timo Lindström, Ilkka Hemming, Islanders, disko

Halli 2: Lasse Mortensson, Esko Linnavalli, Frederik, Seppo Kulmala tango-orkesteri.
             
Vapautunutta tunnelmaa ja iloista mieltä. Hyvä ravintola, vartioitu suuri camping alue.
Pelihalleja, tivolihuveja, valtava (t) kokko.

Tervetuloa vaan, tavalla tai toisella kenkiä kuluttamaan.

Sateen sattuessa sopii sisällekin tuhansia, eli siis vallan mahdottoman paljon!

Lopuksi.

Perheet lapsineen, serpentiineineen, palloineen pilleineen huiskineen alkoivat yleensä poistua jo ennen puoltayötä tai sen tuntumassa, ilmasta, sen lämpötilastakin johtuen.

Eräänä haittapuolena tuossa juhannusjuhlinnan hulinassa oli melkeimpä jokavuotinen
vakio haitta. Vähintään yksi ihminen kuoli, milloin mihinkin, useammin puukkoon, mutta myös onnettomuuteen, oksennukseen, ampumiseen.

Yleisin menehtyjien määrä oli kolme, joten pienemmät oli poikkeuksia.  Vakavammin loukkaantuneita oli myös muutamia. Tämä siis näiden eri juhannuksien aikoina.

Ensimmäiset menehtyivät hyvissä ajoin, ennen kuin edes telttansa kunnolla pystyyn
saivat, toiset sitten illan mittaan, kuitenkin melkeinpä ennen iltakymmentä, syystä että
silloin oli aimmin nautittu, taskulämmin kossu vaikutuksensa tehnyt, jopa loppunut.

12 kommenttia:

  1. Muistoja, muistoja, muistoja nuoruuden.

    Tuttuja ovat nuo juhannustanssit kummallakin puolella järveä.
    (Säkylä = älykäs, Yläne, en äly)

    Kiitos Eenokkihistoriasta, osa oleellista Satakunnan ja Säkylän historiaa, Eenokin palokin päivätarkalleen!

    VastaaPoista
  2. Ole hyvä. Olihan se mahtava tuo markkinahumu, huvipuistoineen myyntikojuineen, sekä väkimäärä joka siellä juhannuksena palloili.

    Lallintalo ja vuodenvaihde oli toinen suurtapahtuma, myös sinne toivat bussit Tampere Isojoki linjaa myöten.

    VastaaPoista
  3. Valasranta on Yläneellä vieläkin toiminnassa.
    Nuorimman appivanhemmat on siellä kait siinä touhussa vielä mukana.

    VastaaPoista
  4. Olin kauan sitten töissä siinä Eenokin lähellä, putkitimme Lännen maitoa ja asuinrakennuksia. Kolme Juhannustakin olen siellä viettänyt ja silleeeee...

    VastaaPoista
  5. On Valasrannalla toimintaa ja ensimmäiset tanssit tanssitaan jo kuukauden kuluttua. Aika vierii nopean ja kohta olemme jo Suomen suloisessa suvessa.

    VastaaPoista
  6. Siis Kauttualla. Ei vaan Lännen tehtailla, sen alueella tietysti.
    On muuten aika mahtava laitoskompleksi. Tätänykyä ainoa jäljelläolevista sokeritehtaista suomessa. Tanskalainen Dansukker omistaa.

    Koko metsä on Säkylästä Euraan asti
    täynnä ok-taloja. Tehtaan vaikutus on ollut hurja.

    Kaksi kasvavaa kuntaa nämä Eura oikeastaan enää, säkylän lisäksi.
    Muut kuihtuneet ympäriltä hiljakseen. Ulvila, Huittinen, Rauma elävät enää kunnolla siinä kolmiossa.

    Kauttua(Kauttuu) Sataran meijeri entiseltä nimeltään.
    Kauttuan Luvalahdessa, tehtaan radan vieressä. Säkylän ohikulkutieltä käännyttäeessä oikealla, noin 10 km Kauttuan keskustasta.

    Kunnes heräteettiin Sa-Ta-Ra nimi uudelleen LännenMaito Oy.
    Nakkila? oisko ollu viimeisin rekisteröity pääpaikka, ennen. Pori kait jo nyttemmmin.

    Meiltäkin päin, siis perämettiltä
    houkuteltiin lähettämään maitoa Kauttualle, Lännen Maidolle.

    Köyliössä oli myös oma pieni, osuusmeijeri, vielä silloin toiminnassa.

    Osuusmeijereitä ne etupäässä olivat.

    VastaaPoista
  7. Hyvä tietää. En tiedä kuka tai mikä taho sitä pyörittää. Se on kanssa aika lähellä rantaa.

    Hassua on niinkuin sanoit, tuulet puskee aina sieltäpäin sinne Eenokin suuntaan. Valas (Vaalas)ranta ei kärsi näistä jäiden lähtemisista juur ollenkan.

    Aika pitkällä siellä sivussa päätieltä se on, mutta väkee käy ja varmaa taas telkassakin vilahtaa
    näkysälle kesillan valsseissa..

    VastaaPoista
  8. Vatatien kakkonen on kanssa toiminnassa, muussakin kuin vain tanssihallina, tämä "uusi" halli.

    VastaaPoista
  9. Kiva muistelo ajalta, jolloin oltiin nuoria, kauniita ja rohkeita:)

    Kiitti max ja lauantai-iltaa:)

    VastaaPoista
  10. Kiitos HelMiinaiseni.
    Oleppa hyvä vaan.
    Piipahditkos kenties Eenokilla.
    Väkeä veti hyvinkin yli 10.000
    kauniina kesä-teema-iltoina.

    VastaaPoista
  11. Haaveita tanssilavan luona, haaveita haaveen vuoksi vain..♪♪

    VastaaPoista
  12. ...toiveita tanssilavan luona, toiveita toiveen vuoksi vain,
    yhden tien onni joskus..

    VastaaPoista